Kiikaritähtäimen Valinta
Kiikaritähtäimen Huolto
Kiikaritähtäimen Asentaminen
Kiikaritähtäinten ABC & D

Kiikaritähtäinten ABC & D

Nykyään enää suhteellisen harva metsästys- tai ratakivääri tulee tehtaalta avotähtäimillä varustettuina, vaikka avotähtäimet ovat olleet elintärkeä osa kivääriä jo ennen kuin rihlaus keksittiin. Tämä kertoo kiikaritähtäinten käyttökelpoisuudesta ja suuresta suosiosta. Käyttötarkoitukseen soveltuva laadukas kiikaritähtäin sopiikin yhtälailla ratapyssyyn, metsästyskivääriin tai sotilasaseeseen.


Kiikaritähtäimen avulla näet maalit tarkemmin (tai kauas ammuttaessa ylipäätään näet maalin!), näet paremmin hämärässä, ja ne mahdollistavat huomattavasti tarkemman tähtäämisen kuin avotähtäimet tai diopteri. Ei siis mikään ihme, että lähes kaikki metsästys- ja ratakiväärit varustetaan nykyään kiikaritähtäimellä.

Eri merkkejä on markkinoilla kymmeniä, ja jokaiselta merkiltä löytyy kymmeniä eri malleja. Omiin tarpeisiin soveltuvan kiikaritähtäimen valinta saattaa siis olla todella vaikeaa, tätä eivät helpota asioiden teknisyys, valmistajien mainospuheet, markkinoilta löytyvät sadat mallit, eikä varsinkaan kavereilta kuultu Mutu-tieto! Tämän îoppaanî tarkoitus on vähentää hämmennystä kiikaritähtäimen valinnan suhteen, antaa yleiskäsitys kiikaritähtäimien toiminnasta selvällä kansankielellä ja toivottavasti auttaa lukijaa löytämään paras kiikaritähtäin juuri hänen käyttötarkoituksiinsa.

Kuinka tähtäintä ”luetaan”

Kiikaritähtäimen tärkeimmät ominaisuudet lukevat lähes aina tähtäinmallin nimessä, ainakin moderneissa tähtäimissä ne myös selkeästi lukevat kiikarin kyljessä. Vakiintunut tapa ilmoittaa nämä tiedot on kirjoittaa tähtäimen suurennos tai suurennosalue ensin ja tämän jälkeen etulinssin halkaisija. Nämä tiedot ovat erotettuina toisistaan kirjaimella îXî. Jos suurennos(alue) on ilmoitettu kahdella numerolla ja väliviivalla, tiedät että suurennos on säädettävissä pienemmästä numerosta suurempaan numeroon ja kaikkialle niiden väliin. Esim. 3-12X56, suurennosalue on siis säädettävissä kolminkertaisesta aina kaksitoistakertaiseen suurennokseen asti. X:n jälkeen tuleva numero kertoo etulinssin, eli objektiivin halkaisijan millimetreissä. 3-12X56 tähtäimen etulinssin halkaisija on siis 56mm.

Suurennosalueet

Ensimmäinen asia, joka kiikaria valittaessa tulee ottaa huomioon, on juuri sinulle sopiva suurennosalue. Sinulle sopiva kiikaritähtäin tuo ampuma-, tai metsästysharrastukseesi uusia ulottuvuuksia. Toisaalta îväärälläî suurennoksella varustettu kiikaritähtäin pahimmillaan rajoittaa toimintaasi. Kilometriin tai jopa pidemmälle ampuva tarkk`ampuja ei tee mitään 4 kertaa suurentavalla kiikaritähtäimellä, toisaalta tiheässä metsässä toimivan peuran metsästäjän on todella vaikeaa osua liikkuvaan maaliin esimerkiksi 24x suurentavalla tähtäimellä. Sopivan suurennosalueen löytäminen omaan käyttötarkoitukseen on aina ensisijaisesti ampujan mieltymyksistä riippuvainen asia. Kuitenkin on syytä muistaa että pienempi, esimerkiksi 3x tai 4x suurennos mahdollistaa nopeamman ja vaistomaisemman ammunnan kuin esimerkiksi 16x tai suuremmalla suurennoksella varustettu kiikari. Isolla suurennoksella varustetut kiikarit ovatkin omiaan TA-touhuissa, kasa-ammunnassa ja monet linnustajatkin pitävät isoa zoomia arvossaan. Isommalla suurennoksella varustetut kiikarit ovat yleensä suurempia, painavampia ja jonkin verran kalliimpia. Linssien suuresta määrästä johtuen hämäräominaisuudet eivät yleensä ole näiden putkien vahvuuksia.

Yleisesti ajatellen 10x tai pienempi suurennos on omiaan vapaalta kädeltä, alle 300m etäisyyksille ammuttaessa. Tätä suuremmalla suurennoksella varustetut tähtäimet soveltuvat paremmin kiireettömään pitkän matkan ammuntaan esimerkiksi hiekkasäkin tai bipodin tuelta.

Variaabelit, eli kiikarit joissa on säädettävä suurennos, mahdollistavat yhden tähtäimen käyttämisen monessa eri käyttötarkoituksessa, esimerkiksi 2,5-15×56 on erittäin joustava tähtäin. 2,5x suurennos on riittävän pieni nopeaankin ammuntaan ja 15x suurennoksella yltää ampumaan todella kauas, tai vaikka laskemaan peuran piikkiluvun myös kauempaa. Lisäksi käytettävissäsi ovat kaikki vaihtoehdot väliltä 2,5-15.

Kiinteillä suurennoksillakin on omat etunsa, ne ovat yleensä hiukan kevyempiä ja halvempia. Myös tähtäimen rakenne on kestävämpi, sillä liikkuvia osia ei juuri tarvita. Koska tällaisessa kiikarissa linssien määrä on minimoitu, valon läpäisy (hämäräominaisuudet) on yleensä hiukan parempi kuin variaabeli-tähtäimessä. Nykyaikaiset, hyvin hiotut ja pinnoitetut linssit tosin kaventavat tätä eroa selvästi.

Super-Zoom ja suurennuskerroin

Yleisimmin käytössä on tähtäimiä joiden suurennoskerroin on 3 tai 4. Suurennoskertoimen saat selville jakamalla maksimi-, ja minimisuurennokset keskenään, esimerkiksi 3-9x tähtäimen (9/3=3) suurennoskerroin on 3, vastaavasti 3-12x (12/3=4) kiikarin kerroin on 4.

Viime vuosina markkinoille on tullut paljon ns. superzoom tähtäimiä joiden suurennoskerroin voi olla jopa 10x. Tunnetuimpia superzoom tähtäinsarjoja ovat Meoptan R2 (6x), Swarovskin Z6 (6x), Swarovskin Z8 (8x) ja Zeissin V8 (8x) sarjat. Kahdeksan suurennoskertoimella saavutetaan suurennosalueita jotka voivat olla mm. 1-8, 2-16 tai 2,3-18. Näillä tähtäimillä on myös omat haittapuolensa, niissä on enemmän linssejä joten ne ovat hiukan painavampia ja valonläpäisy on marginaalisesti huonompi.

Koolla on väliä

Kun olet päättänyt millaisen suurennosalueen kiikariisi haluat, seuraavana vuorossa on etulinssin koon valitseminen. Etulinssi, eli objektiivi kerää valoa ja suuremmalla etulinssillä saavutetaankin selvästi paremmat hämäräominaisuudet. Suurella linssillä saavutetaan kirkkaampi ja terävämpi kuva myös päivänvalossa. Vaikka ero linssin halkaisijassa olisi pieni, pinta-alan ero on suhteessa huomattavasti suurempi. 56 mm linssin pinta-ala onkin noin 25 % suurempi kuin 50 mm linssin, vaikka halkaisijassa eroa on vain 6 mm.

Suurella etulinssillä on myös varjopuolensa. Tähtäin on pakko asentaa vähintään medium-korkuisella jalalla. Jos kivääristä löytyy poskipakka ei tämä ole suuri ongelma. Mutta îsuoraperäisenî tukin kanssa voi hyvän ampuma-asennon ottaminen ja posken tukkiin tukeminen olla vaikeaa. Suuri etulinssi on myös pienempää painavampi joten kiikari on hyvin etupainoinen. Tämä vaikuttaa myös aseen tasapainoon.

Runkoputken halkaisija

Kiikaritähtäimien runkoputkia on yleisimmin kahta eri kokoa, tuumaisella (25,4 mm) ja 30 mm halkaisijalla. Viime aikoina yleistynyt on lisäksi Zeissin 36 mm runkoputki. Runkoputken koko ei juuri vaikuta kiikarin optisiin ominaisuuksiin, mutta 30 mm on selkeästi valmistajien ja kuluttajien suosiossa. Tuumaista putkea on nykyään käytössä enimmäkseen ilmakivääri- ja pienoiskiväärikäytössä. Isompi runkoputkinen kiikari on yleensä hiukan pienempää painavampi, joskin myös tukevampi. Renkaita, joilla kiikari asennetaan aseeseen, löytyy useimmiten yhtä hyvin niin tuumaisina kuin 30 mm versiona.

Markkinoilla on myös kiskoasennettavia kiikaritähtäimiä (tunnetuimpina Zeiss ja Swarovski). Näiden tähtäimien asentaminen on hieman helpompaa, sillä ristikko tulee aina automaattisesti suoraan. Maailmalta löytyy myös muun muassa 34mm ja 40mm runkoputkia, Suomessa nämä eivät kuitenkaan ole juuri yleistyneet.

Hämärään?

Kiikaritähtäin Valopistesäätö

Isompi linssi kerää enemmän valoa ja hämärähommissa enemmän on enemmän. Linssin laatu ja erityisesti pinnoite vaikuttavat valonläpäisyyn suuresti, esim. Zeiss on saavuttanut yli 95% valonläpäisyn omissa linsseissään.

Ulostulopupillilla tarkoitetaan tähtäimen läpi tulevan valon polttopistettä täydelliseltä katseluetäisyydeltä. Ulostulopupillin koko vaikuttaa suoraan kiikaritähtäimen hämäräominaisuuksiin, suurempi pupilli on lähes aina parempi. Nuorelle silmälle optimaalinen ulostulopupillin koko on noin 7mm, vanhempi silmä ei pysty ottamaan tästä kaikkea irti (pupilli ei laajene pimeässä yhtä suureksi kuin nuorella). Ulostulopupillin on silti hyvä olla 7 mm luokkaa, sillä tällöin silmän ei tarvitse olla aivan polttopisteen keskellä jotta jotakin hämärässä näkisi, lisäksi valovoimaa riittää myös hiukan suuremmalla suurennoksella.

Ulostulopupilli ei ole kiikarilla mikään vakio-ominaisuus, vaan käytetty suurennos vaikuttaa asiaan. Ulostulopupillin voi helposti laskea jakamalla etulinssin halkaisijan käytössä olevalla suurennoksella. Esimerkiksi hämäräjahdeissa yleisellä 56 mm objektiivilla varustetun kiikaritähtäimen optimaalinen suurennos on 8 (56/8=7 mm).

Täysin hämäräkäyttöön tarkoitetut kiikarit ovat yleensä kokoluokkaa 8×56 tai 7×56. Kiinteäsuurennoksisessa kiikarissa on vähemmän linssejä ja vaikka nykyaikaiset linssit ja pinnoitteet läpäisevät valoa hyvin, sataprosenttista valonläpäisyä ei silti koskaan ole. Näissä tähtäimissä on yleensä paksutolppainen 4C tai 4K ristikko ja valopiste, joka helpottaa osumapisteen hahmottamista hämärässä.

Mikä ihmeen parallaksi?

Parallaksivirhe tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että ristikko vaihtaa paikkaa suhteessa maaliin silloin, kun ampujan silmä ei ole kiikarin okulaarin kanssa täysin samalla linjalla.
Parallaksivirhe syntyy, kun tähtäimen linssien optinen keskipiste ei osu samaan tasoon tähtäimen ristikon kanssa. Virheen voi todeta myös siitä, etteivät ristikko ja maali näy tarkkoina samaan aikaan. Parallaksivirhe on riippuvainen etäisyydestä ja se korjataan siirtämällä objektiivia eteen- tai taaksepäin.

Lähes kaikissa metsästykseen tarkoitetuissa kiikaritähtäimissä parallaksi on valmiiksi säädetty joko 100 metrin tai 100 jaardin (91 m) matkalle, jolloin pystytään ampumaan käytännössä ilman parallaksivirhettä 50-200 m matkoille.

Parallaksisäädöllä varustetut tähtäimet ovat yleensä suurikokoisia, suurella suurennoksella varustettuja pitkän matkan tähtäimiä (poikkeuksena ilma-aseisiin tarkoitetut). Näissä tähtäimissä voit säätää parallaksin mille tahansa etäisyydelle. Parallaksisäätö löytyy myös osasta ilmakiväärin tai pienoiskiväärin tähtäimiä.

Tutustu Sissoksen Kiikaritähtäin -valikoimaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Liity Sissoksen Jahtiporukkaan

Lisää hyödyllistä tietoa ja tarjouksia kätevästi sähköpostiisi.